Ohjeita tunnetilanteisiin

SUTUHAKA-malli

Tämä on neljän askeleen malli, joka auttaa ärtymyksen ja suuttumuksen ilmaisuun ennaltaehkäisten konfliktit. Tässä on mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan ja ehdottaa ratkaisua, joka on rakentava. Tämä malli toimii lapsen, nuoren ja aikuisen kanssa.

1. Kuvaile, miksi olet suuttunut. Vältä sanoja “aina” ja “ei koskaan”. Keskity tekoon, ei toisen ihmisen moittimiseen. Keskity pelkästään siihen asiaa, josta juuri nyt olet harmistunut.
2. Kerro suoraan ja kiertelemättä miltä sinusta tuntuu ilmaisten tunteitasi “minä”-muodossa. Tällä tavoin kuvaat itseäsi syyttämättä toista osapuolta. Pidä lauseesi lyhyinä, älä käytä kuvailua, pitäydy asiassa, älä siis rönsyile.
3. Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän. Ehdota toimintaa, joka mielestäsi parantaa tilannetta ja on rakentavaa. Älä sano “kunpa et olisi tuollainen”, vaan “Haluan, että toimit…”.

Kerro kannustavasti, miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa. Ilmaise, mitä molemmille tapahtuu, kun toimitaan ehdottamallasi tavalla. Osoita mahdollisimman myönteisesti yhteistyön seuraukset.

KUKIPASO-malli

Tämä malli tulee sanoista: kuuntele, kiitä, pahoittele ja sovi jotain. Tämän malli sopii niin lapselle kuin aikuiselle, ja voit opetella sen ulkoa.

Kuuntele.  Keskity kohteliaasti suuttuneeseen ja anna hänelle aikaa kertoa asiansa. Raivostunut ihminen tulkitsee kaikki ilmeet vihamieliseksi, sen vuoksi tervehdi ja puhuttele aggressiiviselle asiallisella ja ystävällisellä tavalla ilmeettömästi. Osoita halusi kuunnella vilpittömästi: silmiin katsomalla, nyökkäillen ja välttämällä keskeyttämistä. Näin suuttunut saa purkaa voimakasta tunnettaan, ja tunne alkaa laantua hetken päästä aivan itsestään. Suuttunut tuntee, että saa kertoa asiansa ja tulee kuulluksi. Ole reagoimatta syytöksiin, jotka saattavat kuulostaa epäoikeudenmukaisilta ja liioitelluilta. Ole vain hiljaa ja nyökyttele.

Kiitä. Anna tunnustusta suuttuneelle sanomalla “olet oikeassa”, jos mahdollista. Toinen vaihtoehto on kiittää asian puheeksi ottamisesta, sanoen esim. “Sehän on hyvä, että tunnekuohut tulevat esiin, eivätkä jää pinnan alle vaikuttamaan.”

Pahoittele. Älä puolustele tai esitä vastakommentteja, sillä tunnekuohun vallassa oleva henkilö ei näe asiaa vielä muiden kannalta. Myönnä ja pahoittele esim.:“Olen pahoillani, että kävi näin.” Näin osoitat, ette mitätöi suuttumusta ja suuttumuksen syytä. Jos syy on vähänkin sinun, myönnä virheesi ja pyydä anteeksi. Puolustelu voidaan tulkita mitätöinniksi, mikä lisää suuttumusta. Suuttunut tarvitsee aikaa ja apua rauhoittumiseen.

Sovi jotain. Pidä kiinni siitä, ettei asia jää kesken, äläkä vaihda puheenaihetta, ennen kuin on sovittu jotain. Ehdota ratkaisua tai uutta tapaamista aiheen käsittelyyn. Näin asia etenee pysähtymättä esillä olleeseen aiheeseen. Muuten väkivallan uhka ja tilanteen selvittely saattavat alkaa taas alusta. Sopimisen jälkeen osapuolet voivat perääntyä menettämättä kasvojaan.

Ohjeita miten lasta ja nuorta voi tukea tunnereaktiossa

Pysähdy vastaanottamaan tunne

Keskeytä oma toiminta ja tule fyysisesti lapsen lähelle. Tunnepurkauksen syytä ei pidä arvottaa tai väheksyä. Ole läsnä ja anna hyväksyntää. Muista varmistaa, ettei tunnereaktiossa oleva satuta itseään tai muita.

Luo turvaa välittämällä turvan merkkejä

Anna tilaa ja katso kohti lasta/nuorta. Anna hyväksyntää sydämestäsi saakka.  Keskity rauhalliseen hengitykseen. Rauhallisuudella välität viestin, että voimakaskin tunne on aivan ok. Lapsi kokee, että tämän aikuisen kanssa saan turvaa ja minua kannatellaan, voin hellittää.

Kuuntele ja osoita se 

Älä syyttele, puolustele tai kysele liikaa. Laskeudu samalle tasolle ja käänny tunnereaktiossa olevaan päin. Viestitä avoimella asennolla olevasi hänen puolellaan ja laita käsistäsi tavarat ja laitteet pois. Salli lapsen ja nuoren olla pitkäänkin hiljaa, äläkä täytä hiljaisuutta omalla puheellasi. Välitä sanattomasti, että on lupa vain olla.

Anna empatiaa

Sanattomasti katseen ja olemuksen avulla hiljaa nyökkäillen sekä hyväksyvillä äännähdyksillä. Älä unohda rauhallista hengitystä. Sanallisesti sanoittamalla aistimiasi tunteita toteamalla: “Sinusta tuntuu siis.., taidat olla pettynyt siihen, että… oletko…,” Sanoita tarpeita: “ haluaisit…, kaipaisit…, sinulle on tärkeää…” Näin lapsi kokee, että hän ja hänen tunteensa ovat arvokkaita ja ok sellaisenaan. Lapselle on tärkeää ymmärtämisen lisääminen itseä kohtaan, sillä usein hän on itsekin hämmentynyt tunteistaan. Ymmärrys ja tunteiden ääneen toteaminen rauhoittavat.

Pitäydy havainnoissa

Mikäli puhut tilanteesta, totea vain tosiasioita tapahtuneesta mielipiteiden sijaan. Havannoissa pysytään, kun ajatellaan miltä tilanne näyttäisi kameran tai ääninauhoituksen kautta.  Kun käytät havainnoivaa puhetta neutraalisti, ei toisella osapuolella tule tarvetta vastustaa sanojasi. Näin avautuu tilaa keskustelun jatkamiselle.