Vauvalle unen rytmittömyys on normaalia, sillä vuorokausirytmi ei ole vielä kehittynyt. Vauvan uni jakautuu REM-uneen ja syvään uneen, kuten aikuisillakin. Vauvan unesta kuitenkin iso osa koostuu REM-unesta, jolloin vauva voi liikehtiä, äännellä ja jopa availla silmiään olematta kuitenkaan täysin hereillä. REM-uni on siis aktiivista ja sen aikana vauva on helposti heräteltävissä ja herää usein herkästi itsekin. Syvä uni sen sijaan on tasaisempaa; sen aikana koko elimistö lepää ja aivojen energiavarastot uusiutuvat.  

Perheen säännöllisestä vuorokausirytmistä on hyötyä vauvan päivärytmin opettelussa. Aluksi vauva nukkuu ja heräilee täysin omaan tahtiinsa vailla minkäänlaista rytmiä, mutta pikkuhiljaa hän oppii erottamaan päivän ja yön perheen säännöllisen vuorokausirytmin avulla. Päivän aikana kotona on valoisaa, kuuluu ääniä ja vauvan kanssa ollaan vuorovaikutuksessa monin tavoin. Illalla sen sijaan aletaan rauhoittua ja hiljentyä yötä kohti. Äänet lakkaavat, valaistus himmenee ja yöaikana suoritetaan vain välttämättömät hoitotoimet yösyöttöjen lisäksi. 

Vauvaa suositellaan nukuttamaan selällään. Kun vauva alkaa itse kääntyillä selältä vatsalleen, annetaan hänen nukkua haluamassaan asennossa. Vastapainoksi hereillä olevaa vauvaa voi pitää valvottuna vatsallaan esim. ihokontaktissa. Turvallinen nukkumispaikka on vauvan oma sänky. Kun vastasyntyneen vauvan vuoteen sijoittaa aivan vanhempien sängyn viereen, vauvan syöttäminen, voinnin seuraaminen ja rauhoittaminen on helpompaa. Vauvaa suositellaan nukuttamaan vanhemman vieressä vain heidän hereillä ollessaan, erityisesti jos kyseessä on alle 4kk ikäinen vauva tai keskosena syntynyt. Vauvaa ei koskaan tule ottaa vanhemman viereen nukkumaan, jos vanhempi on nauttinut alkoholia tai lääkkeitä, jotka voivat vaikuttaa huomiointikykyyn. 

Vastasyntyneen unirytmi voi vaihdella hyvin paljon vuorokauden aikana. Ensipäivinä pitkiä ja tiheitä syöntejä voi olla erityisesti öisin. On normaalia, että vauva voi herätä syömään parin tunnin välein, monta kertaa tunnissa tai syödä useamman tunnin yhtä mittaa. Siksi vanhempien on tärkeää levätä myös itse aina kun vauva nukkuu. 

Vauvan hyvän unen tekijät 

  • Perheen säännöllinen päivärytmi, jossa rutiinit, kuten nukkumaanmenoaika ja nukkumaanmenoa edeltävät unirituaalit, toistuvat samanlaisina päivittäin, myös viikonloppuisin. 
  • Nukkumisympäristön rauhallisuus ja hämäryys. 
  • Rauhoittuminen nukkumaanmenoajan lähestyessä. 

Vauvan ja lapsen unihäiriöiden taustalta voi löytyä seuraavia syitä 

  • Epäsäännöllinen päivärytmi 
  • Fyysiset tekijät kuten pulauttelu tai vatsavaivat 
  • Ympäristön aiheuttamat syyt: valo, melu, lämpötila 
  • Lääketieteelliset syyt: sairaus, lääkitys 
  • Kehitysvaiheeseen liittyvät syyt: hampaiden puhkeaminen, liikkumisen opettelu 
  • Tunnetilaan liittyvät syyt: pelko, huoli, eroahdistus
  • Temperamentti 

Ulkoilu vauvan kanssa 

Ulkoilu vauvan kanssa aloitellaan pikkuhiljaa vuodenajasta ja säästä riippuen. Kesävauvan kanssa ulkoilun voi aloittaa yleensä nopeasti. Vauvan ulkona nukuttaminen on mahdollista vaikka heti kotiutumisen jälkeen, jos ulkolämpötila vastaa suunnilleen samaa kuin sisälämpötila on. Kesällä on syytä varmistaa, että vaunukoppa ei ole suorassa auringonpaisteessa ja näin pääse lämpenemään liikaa. Vaunukoppa on myös hyvä suojata mahdollisilta ötököiltä. 

Talvivauvan kanssa ulkoilu aloitetaan asteittain parin viikon ikäisenä. Mikäli pakkasta on enemmän kuin 10 astetta, ei pienen vauvan kanssa ulkoilua suositella. Vauvan riittävästä vaatetuksesta tulee huolehtia ja vaunukoppa on hyvä suojata tuulelta. 

Vauvan lämpötila on hyvä tarkastaa niskasta, sillä vauvojen kädet ja jalat ovat yleensä viileät heikon ääreisverenkierron takia. Mikäli vauvan niska on lämmin, on vauvalla sopivasti vaatetta yllään.