Vanhemmuus

Vanhemmuus on koko elämänmittainen tehtävä, raskausajasta lähtien. Vanhempana kasvaa koko ajan lapsen kasvun myötä. Vanhemmuuden haasteita tuo työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, perheen merkityksen muuttuminen ja yksilökeskeisyyttä korostava ajattelutapa.   

Pohja vanhemmuudelle 

Oma historia ja omat elämän kokemukset eivät tee meistä huonompia tai parempia vanhempia. Kurkistus menneeseen, omaan lapsuuteen ja aiempiin kokemuksiin (esim. aiemmat parisuhteet) antaa meille ymmärrystä itsestämme ja eväitä tulevaisuuteen.  

Miten kotitaustani vaikuttaa vanhemmaksi tulemiseen? Tunteiden osoittaminen lapsuuden perheessä? Puhuttiinko asioista ja miten? Mikä oli sallittua/kiellettyä? Suvun kasvatusperinteet? Onko jotain, jota haluaisin tehdä toisin?  

Molemmat vanhemmat luovat erilaisen ainutkertaisen suhteen jokaiseen lapseensa. Sekä lapsen että vanhemman temperamentit vaikuttavat tähän ihmissuhteeseen. Meillä jokaisella on alueita, missä tunnemme olevamme vahvoilla ja alueita, jotka tuntuvat haasteelliselta. Myös elämäntilanne, johon lapsi syntyy, on aina erilainen.  

Ensimmäinen ikävuosi lapsen elämässä on merkityksellinen. Lapsi peilaa itseänsä vanhemman kasvoista, jos kasvot hymyilevät lapsi tuntee olevansa toivottu ja rakastettu. Turvallinen kiintymyssuhde aikuiseen antaa hyvän pohjan elämälle. Vanhemmuus on hoivaa ja läsnäoloa, ei suorittamista. On hyvä miettiä myös omaa SOME-käyttäytymistä vanhemmuuteen ja kiintymyssuhteen rakentumiseen.  

Vauvat tuovat tullessaan paljon iloa ja merkityksellisyyttä perheeseen, mutta vauva arki saattaa olla kuormittavaa. Riittävän hyvä vanhemmuus on parasta vanhemmuutta! 

Tukea vanhemmuuteen 

Joskus vanhemmat kokevat haasteita vauvan viesteihin ja reaktioihin vastaamisessa, jos esimerkiksi raskausajasta tai synnytyksestä on jäänyt jotain mieltä painamaan tai vanhemman mielessä on jokin muu arjesta voimia vievä asia. Samoin voi käydä, jos vanhemmat ovat omassa lapsuudessaan kokeneet tietynlaista viesteihin vastaamista oman lapsuusajan aikuisiltaan.

Vanhemmille heidän omassa lapsuudessaan aikuisiin muodostuneet kiintymysmallit heijastuvat usein arkeen omien lasten ja oman puolison kanssa. Vanhempien oman kasvuajan vaiheet voivat muistua mieleen oman vanhemmaksi kasvun myötä. Tämä voi auttaa vanhempaa tekemään lapsen kannalta hyviä ja perheen arvojen mukaisia valintoja vanhemmuudessa.

• Tukea kokemusten ja tunteiden käsittelyyn saa keskustelemalla puolison, omien vanhempien ja sisarusten tai muiden läheisten kanssa.
• Apua on saatavissa myös esimerkiksi neuvolasta tai perhetyöstä. Myös yksityisellä ja kolmannella sektorilla on tahoja, jotka auttavat. Tärkeintä on, ettei jää yksin kokemusten kanssa ja tiedostaa, että muutkin vanhemmat käyvät läpi monenlaisia tunteita vanhemmuuden matkalla.
• Monet vanhemmat ovat kokeneet hyödyllisiksi ja helposti saavutettaviksi sosiaalisen median tukiryhmät, joita sekä yksityishenkilöt että erilaiset järjestöt tarjoavat. Ryhmien kuvauksista ilmenee tai ryhmien ylläpitäjiltä voi varmistaa, ovatko kysymyksiin vastaamassa terveydenhuoltoalan ammattilaiset, koulutetut ohjaajat tai tukiäidit vai vertaisina toimivat vanhemmat. Myös perinteistä, kokoontumisiin perustuvaa ryhmätoimintaa on saatavilla useilla paikkakunnilla ja joidenkin järjestöjen kautta tarjotaan tukea myös puhelin- ja nettipalveluina.