Synnytyksestä toipuminen alkaa heti synnytyksen jälkeen. Siihen liittyy kohdun palautuminen takaisin normaaliin kokoonsa. Tämän voi tuntea jälkisupistuksina. Jälkivuodon määrä pienenee vähitellen. Repeämät paranevat yleensä nopeasti. Liikkuminen edesauttaa toipumista myös sektion jälkeen. Keisarileikkauksen jälkeinen toipuminen on yleensä nopeaa. Kipulääkettä kannattaa ensimmäisinä leikkauksen jälkeisinä päivinä käyttää säännöllisesti. Näin liikkuminen on helpompaa ja toipuminen pääsee hyvin käyntiin.   

Kotiutuminen sairaalasta on yksilöllistä. Ensimmäinen neuvolatarkastus on synnytyksen jälkeinen kotikäynti, joka tehdään jokaisen vastasyntyneen kotiin yleensä kahden viikon sisällä vauvan syntymästä. Kotikäynnin tekee neuvolan terveydenhoitaja. Tarvittaessa kotikäynti toteutetaan yhteistyössä perhetyöntekijän tai muun ammattiryhmän edustajan kanssa. Kotikäynnillä tarkistetaan, että synnytyksestä toipuminen ja vauvanhoito on lähtenyt hyvin käyntiin.  

Arki vauvan kanssa saattaa tuoda mukanaan epävarmuuden tunteita ja herättää paljon kysymyksiä. Vauvan itkuisuus ja erilainen rytmi voivat koetella koko perheen jaksamista.  Neuvolasta saa tarvittaessa apua vauvan uniongelmiin.  

 Monet hyötyvät vertaistuesta vauva-arjessa eteen tulevien kysymysten ja ongelmien edessä. Yhteiset kokemukset lisäävät ymmärrystä. On tärkeää saada keskustella ja vaihtaa ajatuksia lapsen kehityksestä ja arjesta muiden vanhempien kanssa.  

Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus on edellytys lapsen tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tavallinen lapsiperheen arki, jossa tutuissa rutiineissa huolehditaan lapsen perustarpeista ja jossa osoitetaan rakkautta ja hyväksyntää ja asetetaan turvallisia rajoja, on oivallinen perusta varhaisvuosien hyvälle kasvulle. 

Liikunta synnytyksen jälkeen 

On tärkeää antaa keholle tarpeeksi aikaa palautua ennen kuin palataan normaaliin raskautta edeltävään liikuntaan, joka rasittaa lantionpohjaa tai vatsaseinämää. Tässä vaiheessa tulisi välttää esimerkiksi juoksemista ja hyppyjä sisältävää liikuntaa. Näin voidaan välttää muun muassa lantionpohjan toimintahäiriöitä, kuten kohdun laskeumia ja virtsan tai ulosteen karkailua. 

Vatsalihasten erkauma arvioidaan jälkitarkastuksessa ja annetaan tarvittavia liikuntohjeita. 

Liikunta ei vaikuta epäedullisesti imetykseen eikä lapsen kasvuun, kun äidin ravitsemus on kunnossa. Pikkulapsiperheen arjen pyörityksessä oman ajan löytäminen riittävälle liikunnalle on usein haaste. Liikunnan kannattaa olla sidoksissa arjen rutiineihin ja hyötyliikuntaan.