Parisuhde on kahden aikuisen välinen suhde ja yksi ihmiselämän merkittävimpiä suhteita. Henkinen hyvinvointi lisääntyy toimivassa suhteessa heijastuen lähiympäristöönkin. Se on perheen ydin ja sen laatu vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Kun lapsi syntyy, muodostuu vanhemmuussuhde, joka on ensisynnyttäjälle uusi asia. Vanhemmaksi tuleminen muuttaa myös parisuhdetta. 

Parisuhteen vaiheet 

  • Rakastumisen vaihe eli symbioosivaihe; määrittää voimakas kiinnostuminen toisesta, jopa hullaantuminen. Yhdessä olo on helppoa, erillään olemme vajaita, näemme vain hyviä asioita kumppanissamme. 
  • Itsenäistymisvaihe; parisuhteen vedenjakaja. Haetaan rajoja yhdessä ololle ja erillisyydelle. Suhteeseen tulee realismi ihannoinnin tilalle. Tähän voi liittyä kipua ja hämmennystä. Tässä vaiheessa tarvitaan sitoutumista ja tahtoa. Kumppanin erilaisuuden hyväksyminen on edellytys yhteisen matkan jatkumiselle.  
  • Kumppanuusvaihe; vaiheessa hyväksymme todellisen itsemme ja toisen, joustetaan tarvittaessa omista tarpeista toisen hyvinvoinnin vuoksi. Yhteyden löytämisen vaihe. Vastavuoroisuutta, jossa tullaan hyväksytyksi ja rakastetuksi. Kumppanuusvaiheessa puoliso tuntuu parhaalta ystävältä.  
  • Mitä lähemmäs toisiamme tahdomme päästä, sitä enemmän erillisyyttä joudumme sietämään. Toista ei voi muuttaa, vain itse voi muuttaa omaa tapaansa toimia suhteessa. 

Parisuhteen pulmia 

Jokaisessa parisuhteessa on toimimattomia jaksoja, jolloin on riitoja, puhumattomuutta, etäisyyttä ja jopa masennusta. Herkästi syytämme kumppaniamme ja suhdetta asioista, jotka eivät ole parisuhteesta johtuvia (esim. henkilökohtaiset ongelmat, suhteen ulkopuoliset ongelmat yms). Kuulluksi tuleminen on tärkeää, vaikka olemme asioista ja tilanteista eri mieltä. Voimme unohtaa asioita, kun olemme tulleet riittävästi kuulluksi omassa tunteessamme ja kokemuksessamme. Apua parisuhteen pulmiin voi hakea (kts. mm. linkkililsta)