Imetyksen hyödyt ja imetyssuositukset

Imetyksellä on monia terveydellisiä höytyjä vauvalle ja äidille. Rintamaito sisältää D-vitamiinia lukuun ottamatta kaiken, mitä vauva tarvitsee. Imetys suojaa vauvaa infektioilta ja tukee lapsen elimistön normaalia kehitystä monin tavoin.  

Imetyksen terveyshyötyjä vauvalle

o Imetetyillä lapsilla on vähemmän hengitystieinfektioita, korvatulehduksia ja ripulitauteja. 

o Imetyksellä on positiivinen vaikutus lapsen keskushermoston kehittymiseen. 

o Rintamaidon lukuisten erilaisten maitohappobakteerien ansiosta lapsen suolistoon kehittyy mahdollisimman hyvä bakteerikanta. 

o Imetys vähentää lapsen ylipainoisuuden, korkean kolesterolin ja kohonneen verenpaineen riskiä myöhemmin elämässä. 

o Rintamaito antaa suojaa mahdollisesti myös autoimmuunisairauksia, kuten diabetesta, keliakiaa ja Crohnin tautia, vastaan. Imetetyillä lapsilla esiintyy myös vähemmän lapsuusiän leukemiaa. 

o Rinnalla imeminen edistää vauvan suun alueen lihaksiston, leukojen ja purennan ihanteellista kehittymistä. 

Imetyksen terveyshyötyjä äidille 

o Imetyksen aikana erittyvän kohtua supistavan oksitosiinihormonin ansiosta imettävä äiti palautuu synnytyksestä nopeammin ja synnytyksen jälkeinen verenvuoto on niukempaa. 

o Oksitosiinihormoni myös lievittää stressiä ja auttaa äitiä nukkumaan paremmin. 

o Imetys antaa suojaa 2 tyypin diabetesta sekä rinta- ja munasarjasyöpää vastaan. 

o Imetys auttaa synnyttäneen naisen painonhallinnassa. 

Terveydellisten tekijöiden lisäksi imetyksellä on kiintymystä ja vanhemmuutta tukevia höytyjä. Imetyshetken aikana vauva harjoittelee muun muassa vuorovaikutustaitoja. Lisäksi imettäminen on taloudellista ja ekologista, sillä rintamaidossa on sopiva koostumus ja se on aina valmiina tarjottavaksi vauvalle.  

Imetyksellä ei ole terveyshaittoja, joten äiti-lapsipari voi suunnitella imetysmatkan keston omien toiveidensa mukaisesti, omaan perheeseen sopivalla tavalla. 

Imetyssuositukset

Täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle lapselle äidinmaito riittää ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään asti. Tämän lisäksi lapsi tarvitsee D-vitamiinia.  

Kiinteiden lisäruokien antaminen aloitetaan lapsen tarpeiden, kasvun ja valmiuksien mukaan viimeistään 6 kk iästä alkaen, mutta ei ennen 4 kk ikää. Osittaista imetystä suositellaan jatkamaan vuoden ikään asti ja perheen niin halutessaan vielä pidempäänkin. 

Vaikka rintamaito on vastasyntyneelle parasta ravintoa, ei imetys aina suju toivotulla tavalla. On tilanteita, jolloin vauvaa imetetään osittain tai ei lainkaan. Näissä tilanteissa vauva saa ravintonsa äidinmaidonkorvikkeena tarpeen mukaan. On hyvä muistaa, että myös pulloruokinnan aikana vauvalle voi tarjota läheisyyttä ja varhaista vuorovaikutusta esimerkiksi ihokontaktissa. Vauvantahtisesta pulloruokinnasta saat tarpeen mukaan tietoa synnytyssairaalasta ja neuvolasta.