Imetykseen valmistautuminen ja rintojen terveys
Imetys on mahdollista kaiken muotoisilla ja kokoisilla rinnoilla. Vauvan imu muokkaa rinnanpäitä, joten matalista rinnanpäistä ei yleensä ole haastetta imetykselle, kuin mahdollisesti aivan imetyksen alussa. Osa äideistä kokeilee tällöin rintakumia imetyksen apuvälineenä. Rintakumia ei kuitenkaan ole tarpeen hankkia etukäteen, sillä vasta vauvan synnyttyä selviää, onko se tarpeen. Tarvittaessa rintakumin voi hankkia apteekista tai hyvin varustellusta ruokakaupasta. Rintojen ihosta on hyvä huolehtia raskausaikana, varsinkin jos on taipumusta kuivaihoisuuteen. Mahdolliset lävistykset on syytä poistaa heti alkuraskaudessa, jotta rintojen iho olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa vauvan syntyessä. Rintojen säännöllinen omatarkkailu on tärkeää myös raskausaikana.
Raskaana olevan naisen elimistö alkaa valmistautua vauvan imetykseen jo odotusaikana. Hormonaaliset muutokset saavat aikaan maitoa erittävän kudoksen kasvamisen ja kypsymisen. Rinnat voivat tuntua aristavilta ja turvonneilta, ja rintaliivien kuppikoko saattaa kasvaa. Jo raskausaikana voi hankkia joustavat ja hyvin istuvat imetysliivit. Kuppikoko muuttuu kuitenkin usein vielä vauvan synnyttyä ja maidon noustua rintoihin, joten kovin moniin imetysliiveihin ei kannata etukäteen panostaa. Imetysliiveissä on hyvä suosia malleja, joissa ei ole kaaritukia. Kaarituet saattavat lisätä tiehyttukoksen riskiä rinnoissa ja tuntua hyvin epämukavilta. Imetystoppi on myös hyvä vaihtoehto ensipäiviin synnytyksen jälkeen.
Vauvaa imettäessä maito heruu kummastakin rinnasta yhtä aikaa. Näin ollen liivinsuojukset ovat hyvä hankinta imettävälle äidille. Liivinsuojuksia on olemassa kertakäyttöisiä sekä monikäyttöisiä. Voit myös kerätä heruvan maidon talteen maidonkerääjän avulla. Kerätyn maidon voi pakastaa mahdollista myöhempää käyttöä varten. Toisinaan imetysmatkan aikana tulee tilanteita, jolloin äidin on tarpeen lypsää rintoja. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi maidonerityksen käynnistäminen tai tehostaminen ja tiehyttukokset tai rintatulehdus. Käsinlypsy on monelle tällöin hyvä vaihtoehto. On olemassa myös käsikäyttöisiä ja sähkökäyttöisiä rintapumppuja, mutta sellaista ei ole tarpeen etukäteen hankkia.
Mikäli odottavalla äidillä on perussairautenaan I tai II -tyypin diabetes, tai raskausaikana todetaan raskausajan diabetes, ohjataan neuvolasta raskaudenaikaisen käsinlypsyn aloitus loppuraskaudessa. Suositus perustuu tutkimustuloksiin, joiden mukaan diabeetikkoäidin vastasyntyneen vauvan tarve lisämaidolle on pienempi, jos äiti on tehnyt raskaudenaikaista käsinlypsyä. Raskaudenaikainen käsinlypsy suositellaan aloitettavaksi raskausviikolta 37+0 alkaen.