Vauva on tottunut äidin sydämen sykkeen ääneen ja kehon lämpöön. Vauva on saanut kaiken tarvitsemansa äidiltä tähän saakka ja edelleenkin äiti voi kaiken hänen tarvitsemansa antaa: lämmön, ravinnon, läheisyyden ja paljon rakkautta. Tutut asiat ovat vauvalle turvan lähde.

  • Vauva osaa ilmaista monia tunteita, kuten nälkä, läheisyydenkaipuuta tai kipua. Vauva tarvitsee hänestä huolehtivaa aikuista tauotta. Vauvoilla on luontainen valmius pyrkiä äidin lähelle, lämpöön, saamaan hoivaa ja samalla ravinnon äärelle.
  • Mikäli vauva on terve ja hyvinvoiva, alkaa hän pian hakeutua kohti äidin rintaa. Äidinvaistot ohjaavat äitiä ja äidin tulee muistaa, että äiti ja vauva ovat vuorovaikutuksensa parhaat asiantuntijat.
  • Vauva on harjoitellut imemisliikkeitä jo kohdussa ja imeminen on hänelle monella tapaa tärkeää. Imemisen vauva liittää ravinnon ja äidin läheisyyteen sekä turvalliseen olotilaan.

Äidin luonnollinen herkistyminen kuuluu synnytyksen jälkeiseen aikaan. Se voi ilmetä esimerkiksi itkuherkkyytenä, ahdistuneisuutena, unettomuutena, levottomuutena tai epävarmuutena. Synnyttäneistä naisista 50–80 % kokee synnytyksen jälkeisen herkistymisen. Herkistyminen johtuu ainakin osittain hormonaalisista syistä. Tilanne helpottaa yleensä itsestään, kun arki vauvan kanssa asettuu uomiinsa

Jo sairaalassa isä voi tukea imetyksen onnistumista, tutustua lapseen ja osallistua vierihoitoon. Kotona isä voi ottaa vastuuta lapsen hoidosta äidin virkistäytymisen, esim. lenkin tai kampaajalla käynnin, ajaksi. On tärkeää, että isä saa olla osallisena vauvan hoidossa alusta alkaen, jotta kiintymys lapseen herää nopeammin.

Lähteet ja muut linkit