Äiti huolehtii vauvastaan ja itsestään syömällä terveellisesti, pyrkimällä liikkumaan päivittäin ja lepäämällä omia tarpeitaan vastaavasti kehonsa viestejä kuunnellen. Kaikkien perheenjäsenten elämäntavoilla on vaikutusta syntyvän lapsen hyvinvointiin sekä hänen elämäntapojensa muovautumiseen. Perheen ruoka-, lepo- ja liikuntatottumuksia sekä arjenhallintaa ja perheen sisäisten suhteiden toimivuutta on hyvä tarkastella odotusaikana. Raskaus, synnytys ja vauvan syntymän jälkeen alkava imetys saavat äidin kehossa aikaan suuria muutoksia.

Tärkeää:

  • Raskausaika ei vaadi ruuan määrän lisäämistä. Itse raskaus lisää äidin päivittäistä energiankulutusta vain noin leivän, hedelmän ja maitolasillisen verran.
  • Ennen kaikkea äidin on hyvä kiinnittää huomiota nauttimansa ravinnon sisältämien vitamiinien, hivenaineiden, kuitujen ja muiden terveyttä ylläpitävien ainesosien määriin. Vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy raskausaikana 15–50 %.
  • Kannattaa varmistaa, että raskaus- ja imetysaikoina, ja jo raskautta suunnitellessa saa riittävästi rautaa, foolihappoa ja D-vitamiinia sekä kalsiumia.
  • Terveen äidin raskaudenaikainen liikunta ei vaaranna vauvan terveyttä eikä lisää ennenaikaisia synnytyksiä.
  • Liikunnalla on monipuolisia terveysvaikutuksia myös raskaudenaikana, muun muassa nopeuttaa synnytyksen jälkeistä palautumista.

Ruokavalion monipuolisuudesta ja aterioinnin säännöllisyydestä huolehtimisella voi olla merkitystä mahdollisten raskaudenaikaisten mielitekojen hallinnassa. Myös riittävään nesteen saantiin kannattaa kiinnittää huomiota. Vesi on paras janojuoma. Alkoholi ja muut päihteet vaarantavat sikiön terveyden, joten niitä ei tule raskaana olevan käyttää. Äidin säännöllinen liikunta ja aktiivisuus raskausaikana on tärkeää sekä äidin että kehittyvän sikiön hyvinvoinnin tukemiseksi.