Imetyksen on todettu tukevan lapsen kognitiivista ja motorista kehitystä. Imetyksellä on todettu olevan myös pidempiaikaisia terveysvaikutuksia sekä lapselle että äidille. Hyödyt lapselle ulottuvat jopa aikuisikään. Äidinmaitoa suositellaan ensisijaiseksi ravinnoksi sekä täysiaikaisena että ennenaikaisena syntyneille lapsille.  Äidinmaidon koostumus vaihtelee vauvan ja taaperon iän ja tarpeiden mukaan niin, että eri ainesosat painottuvat lapsen tarpeita vastaavasti.

Imetyksestä on moninaisia hyötyjä myös äidille. Äiti toipuu synnytyksestä nopeammin. Imettäessä erittyvä mielihyvähormoni lievittää stressiä. Imettäneillä naisilla on pienempi riski sairastua muun muassa 2-tyypin diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, rintasyöpään tai munasarjasyöpään.

Jokaisen perheeseen syntyvän vauvan imettäminen on omanlaistansa. Imetysajan missä tahansa vaiheessa on tärkeää saada aina tarvitessaan neuvoja, tukea ja rohkaisua. Neuvolan lisäksi tukea voi pyytää muulta imetystiedon hallitsevalta, imetystä ja äidin kokemusta ymmärtävältä ammattilaiselta tai vertaisäidiltä.

 

  • Täysimetystä suositellaan 4-6 kuukauden ikään asti. Imetystä on hyvä jatkaa kiinteän ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti.
  • Imetyksellä ei ole terveyshaittoja, joten perhe voi suunnitella imetyksen keston omien toiveidensa mukaisesti, omaan perheeseen sopivalla tavalla.
  • Lisäruokien antaminen aloitetaan yksilöllisen tarpeen mukaan aikaisintaan 4 kk ja viimeistään 6 kk iässä.
  • Äidinmaito sisältää ravintoaineita ja erilaisia vauvan ja taaperon normaalia kehitystä ja terveyttä hyödyttäviä ainesosia.
  • Äidinmaidon ravintoaineet ovat lapsen elimistön normaalin kehittymisen turvaamiseksi oikeassa suhteessa ja hyvin sulavassa muodossa.
  • Imetys suojaa lasta muun muassa infektioilta ja tukee lapsen elimistön normaalia kehitystä monin tavoin.
  • Imetyshetken aikana vauva tai taapero harjoittelee muun muassa vuorovaikutustaitoja, toiseen ihmiseen yhteyden muodostamisen ja sen ylläpitämisen taitoja sekä tarpeidensa säätelyn ja vireystilansa tasapainottamisen taitoja.
  • Imetykseen valmistautumisessa neuvolan henkilökunta on keskeisessä, tukevassa ja ohjaavassa roolissa, synnytyssairaalassa ohjaus jatkuu ja sitä jatketaan edelleen vauvan syntymän jälkeen neuvolassa.
  • Erilaisia imetysasentoja kannattaa kokeilla ja valita niistä itselle sopivimmat ja vähiten kehoa kuormittavat asennot.

 

Vauvan ruokailuhetkiin liittyvän viestinnän tulkitsemisessa on hyvä käyttää luotettavia, julkisten tahojen kokoamia tietolähteitä tai esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n materiaaleja ja kysyä tarvittaessa neuvoa yhdistyksen tukipuhelimesta tai Facebookissa toimivista imetystukiryhmistä.