Lapsi on kiinnostunut erilaisista medioista jo varhain, minkä vuoksi aikuisen on tärkeää tukea ja rajoittaa lapsen median käyttöä. Aikuisen tulee määrittää, millainen median käyttö on sopivaa ja missä määrin. Mediaa on hyvä käyttää aluksi yhdessä perheen kesken. Median ei tulisi olla keino rauhoittaa lasta, eikä lasta saa jättää pitkäksi aikaa yksin median pariin. Lapsen ikä määrittää sen, mikä on mediakokemusten sopiva määrä ja laatu.

Median käyttö vauvaiässä (0–1v)

Pienen vauvan kanssa on hyvä kiinnittää huomio siihen, ettei vauva valpastu turhaan esimerkiksi välkähtelevästä ruudusta tai kovista äänistä. Perheen täytyy mukauttaa mediankäyttönsä vauvan tarpeet huomioonottaen. Vauvalle tärkeää on läheisyys, joka luo tunteen hoivasta ja hellyydestä.

Vauvalle sopivaa median käyttöä on rauhallisen musiikin kuuntelu tai kuvakirjan selailu. Vauvaiässä tärkeintä on kiinnittää huomio aikuisen omaan median käyttöön. Jos median käyttö vie liikaa aikaa, saattaa olla ettei vauvan tarpeet ja kiinnostus vuorovaikutukseen tule huomioiduksi.

Taaperot ja median käyttö (1–3v)

Taaperoikäisen lapsen ei ole hyvä altistua medialle jatkuvasti. On tärkeää huomioida sisällön laatu, jolle taapero altistuu. Liian voimakasta sisältöä tulee välttää.

Vaikka lapsi näyttää viihtyvän ruudun ääressä, on aikuisen tärkeää rajoittaa ruutuaikaa, sillä ärsyketulva rasittaa lasta. Yhteiset pelisäännöt median käytön suhteen on tärkeää tehdä selväksi lapselle.

Leikki-ikäisten median käyttö (3–6v)

Tässä iässä lapsi alkaa käyttämään mediaa monipuolisemmin. On hyvä miettiä perheen arkirutiineja, ja sitä millaisessa suhteessa media ja arki ovat. On tärkeää, ettei median käyttö mene liikkumisen ja perheen yhdessäolon edelle.

Ohjelmat ja pelit, joita lapsi käytää tulee olla kaikille sallittuja, eli niissä on S-merkintä. Aikuisen on hyvä tutustua sisältöön etukäteen, koska kaikki S-merkityt ohjelmat eivät välttämättä kuitenkaan sovi lapsen katsottavaksi.

4-6-vuotiaiden lasten kanssa on hyvä käsitellä median aiheuttamia tunteita ja käsityksiä läpi aikuisten kanssa keskustellen.

Alakouluikäiset ja median käyttö (7–12v)

Alakouluikäisten median käytössä suurin ero aiempaan on se, että lapsi viettää aikaa kotona jo yksikseen. Lapsi saattaa olla myös jo taitava laitteiden kanssa, ja ystävien mielipiteet muovaavat lapsen kiinnostuksia median suhteen.

Aikuisen on hyvä olla kiinnostunut lapsen median käytöstä ja käyttää mediaa yhdessä lapsen kanssa sekä keskustella siitä. Kun lapsi saa ensimmäisen kännykkänsä tai alkaa muuten käyttämään mediaa itsenäisesti, on syytä keskustella mediasta ja käyttäytymissäännöistä. Laitteisiin on hyvä ottaa käyttöön lapsilukot, joilla vanhemmat voivat rajoittaa katsottavia sivustoja ikärajoitusten perusteella.

Yläkouluikäiset ja median käyttö (12-15 v)

Murrosiässä median vaikutus identiteetin rakentumiseen korostuu. Nuori peilaa itseään suhteessa maailmaan elokuvien, mainosten, tv-ohjelmien ja nettisisältöjen kautta, jonka seurauksena nuori voi kokea mm. aikuistumis- ja ulkonäköpaineita. Netillä ja sosiaalisella medialla on suuri merkitys nuoren elämään, varsinkin ystävyyssuhteiden kannalta. Yhteisöpalvelujen avulla nuori voi luoda uusia kontakteja ja ylläpitää ystävyyssuhteita. Nettituttu kannattaa kuitenkin tavata kasvotusten ensimmäisellä kerralla julkisella paikalla eikä tapaamiseen kannata mennä yksin.

Vanhemman kannattaa osallistua ja olla kiinnostunut siitä, miten nuori käyttää langattomia medialaitteita, kuten älypuhelimia. Vanhemman on hyvä tutustua nuoren käyttämiin medioihin, peleihin ja digitaalisiin palveluihin. Nuoren oikeuksia pitää kunnioittaa myös netissä. Jos vanhempi on huolissaan jostain lapsen mediankäyttöön liittyvästä, huoli kannattaa ottaa avoimesti esille ja keskustella yhdessä nuoren kanssa asiasta. Ei kannata toimia selän takana! Nuorelle on myös hyvä opettaa kriittisiä medialukutaitoja.

Netissä tapahtuvaan kiusaamiseen pitää aina puuttua. Nuoren toiveita tilanteen ratkaisemiseksi pitää kuunnella ja kunnioittaa.

Näin tuet lapsesi sosiaalisen median käyttöä

  • Ole kiinnostunut lapsesi netinkäytöstä.
  • Käyttäkää ja tutkikaa erilaisia medioita yhdessä.
  • Kysy, mitä palveluita hän käyttää, mikä niissä on hyvää ja innostavaa.
  • Arvosta ja kuuntele lapsen kokemusta ja kertomuksia hänen omasta netinkäytöstään.
  • Pyydä lasta kertomaan, mitä hän sosiaalisessa mediassa tekee: millaisia kuvia tai videoita hän julkaisee, keiden kanssa hän on tekemisissä, millaisissa ryhmissä hän on mukana?
  • Kysy, jos lapsesi voi näyttää, millaisia palvelut ovat. Voit myös kertoa, miten itse käytät sosiaalista mediaa.
  • Kerro lapsellesi, että sosiaalisessa mediassa voi toisinaan tapahtua ikäviä asioita, kuten epäreilua arvostelua tai nimittelyä.
  • Varmista, että lapsesi tietää, että voi kertoa sinulle myös ikävistä ja häiritsevistä kokemuksista.
  • Kerro myös muista tahoista, joille lapsesi voi uskoutua.
  • Kiitä lasta, jos hän kertoo kohdanneensa netissä jotain ikävää tai pelottavaa. Miettikää yhdessä mitä asialle voisi tehdä tai miten ikävän asian voisi jatkossa välttää.
  • Ohjaa lasta tutustumaan palvelun käyttösääntöihin ja yksityisyysasetuksiin. Tarkistakaa yhdessä, että yksityisyysasetukset ovat kunnossa.
  • Muistuta, ettei lapsesi kerro salasanaansa kellekään.
  • Kannusta lasta arvioimaan, miltä osin sosiaalisen median käytön on hyvä olla yksityistä, miltä osin julkista. Varmista, että lapsi ymmärtää keille hän viestii käyttäessään erilaisia sosiaalisen median kanavia.
  • Sosiaalisessa mediassa pätevät samat asiat kuin lasten muussakin sosiaalisessa kanssakäymisessä: kohtele toisia kunnioittavasti ja toimi vastuullisesti.
  • Jos käytät itse sosiaalista media ja jaat perheen kuulumisia käyttämissäsi palveluissa, muista kunnioittaa lapsen ja muiden perheenjäsenten yksityisyyttä. Aikuinen toimii tärkeänä esimerkkinä lapselle vastuullisesta ja muita kunnioittavasta ja huomaavaisesta netinkäytöstä.