Kehityksen tukeminen

Lasta on hyvä kannustaa myös kotona tapahtuvien asioiden suunnitteluun. Ajattelun kehittymisen myötä harjaantuu kyky hahmottaa myös virheellisten päätösten seurauksia.

Lapselle voi antaa sopivan vaativia tehtäviä, esimerkiksi kotitöihin tai omien asioiden hoitamiseen liittyen. Tämä tukee lapsen itsenäistymistä. Lapselle on myös tärkeää tuntea, että hän on tarpeellinen ja että häneen luotetaan. Arkisten asioiden tekeminen yhdessä vanhempien ja perheen kanssa on arvokasta. Leikki on lapselle edelleen tärkeää ja hänelle pitäisi jäädä vapaata aikaa koulun, kotitöiden ja harrastusten rinnalla.

1.-3. – luokkalainen

  • Kehon hallinta, lihasvoima ja liikuntataidot kehittyvät.
  • Silmän ja käden koordinaatio paranee. Hienomotorisia taitoja tarvitaan esimerkiksi piirtämisessä, kirjoittamisessa, askartelussa tai soittimen soittamisessa.
  • Etäisyyksien arvioiminen ja käsitys oikeasta ja vasemmasta vahvistuvat.
  • Lapsi ymmärtää kellonaikoja ja hahmottaa aikaan liittyviä käsitteitä.Suurin osa lapsista oppii lukemaan ensimmäisen kouluvuoden aikana.
  • Alakouluikäinen ajattelee asioita konkreettisella tasolla ja oppii uusi asioita tekemällä ja käytännön kautta.
  • Onnistumisen kokemukset ja kehuminen vahvistavat lapsen itsetuntoa. Lapsi tarvitsee tukea epäonnistumisten sietämisessä.
  • Ryhmässä toimimisen taidot harjaantuvat koulussa ja harrastuksissa.
  • Lapsi osaa jo asettua toisen asemaan, mutta on vielä melko itsekäs.
  • Omatunto ja käsitys oikeasta ja väärästä kehittyvät.
  • Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen sekä tunnekuohussa sallittujen ja kiellettyjen tekojen opettaminen on edelleen tärkeää.
  • Lapsi osaa pikkuhiljaa harkita teon myös tarkoituksen näkökulmasta.
  • Lapsi opettelee hahmottamaan ja ymmärtämään erilaisia sääntöjä, mutta ei pysty vielä yleistämään ja soveltamaan niitä kaikkiin tilanteisiin.
  • Suhde aikuisiin on alakoulun alkuvaiheessa myönteinen. Opettajasta tulee tärkeä auktoriteetti vanhempien rinnalle.

4.-6. – luokkalainen

  • Lapsi on usein tasapainoinen, aktiivinen, sosiaalinen ja kiinnostunut monista asioista.
  • Kaverisuhteiden merkitys korostuu ja niiden kautta harjoitellaan sosiaalisia taitoja.
  • Lapsi osaa hallita tunteitaan paremmin ja on epäitsekkäämpi.
  • Vaikeat tilanteet kannattaa keskustella läpi vaihe vaiheelta. Se opettaa lasta näkemään asioiden eri puolia.
  • Lapsen on usein helpompi sitoutua noudattamaan sääntöjä, kun hän on ollut itse mukana laatimassa niitä ja pohtimassa rikkomusten seuraamuksia.
  • Lapsen ajattelu on edelleen konkreettista, mutta lapsi alkaa pohtia myös elämän suuria kysymyksiä. Vanhemman tulee vastata kysymyksiin rehellisesti, mutta säilyttää lapsen turvallisuuden tunne.
  • Alakoulun loppuvaiheessa suhde aikuisiin muodostuu ristiriitaisemmaksi: lapsi toivoo aikuiselta hellyyttä, mutta haluaa jo pitäytyä omassa yksityisyydessään.
  • Aikuiset alkavat olla kritiikin kohteena, varsinkin jos puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään.
  • Omat vanhemmat ja perheessä vietetty aika edistävät lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia.
  • Lapsen käytöksessä voi näkyä esimurrosiän piirteitä. Lapsi voi taantua, muuttua kömpelöksi ja käyttäytyä vuoroin enemmän lapsen, vuoroin enemmän nuoren tavoin.
  • Esimurrosikä alkaa tytöillä keskimäärin 9-12-vuotiaana ja pojilla pari vuotta myöhemmin.
  • Murrosiän fyysiset muutokset voivat alkaa varhaisimmillaan tytöillä 9-vuotiaana ja pojilla 10-vuotiaana.
  • Esimurrosiän ja murrosiän ajoitus ja kesto on yksilöllisiä.

Lähteet ja muut linkit